Nazanine Hozar: Aria

 Alkuteos: Aria, 2019

Suomennos: 2020, Otava (Hilkka Pekkanen)

1950-luvulta 1970-luvun vallankumoukseen saakka ulottuva kertomus Iranin paikoin väkialtaisestakin lähihistoriasta. Keskiössä tarinassa on Aria, kolmen äidin kasvattama tytär, joka on tavalla tai toisella kytköksissä muihinkin henkilöhahmoihin. 

Tarinassa on paljon kiinnostavia koukkuja, mutta kokonaisuus on varsin poukkoileva ja sekava. Ehdottomasti lukemisen arvoinen ja aihe on tärkeä. Jätti kuitenkin hieman viimeistelemättömän vaikutelman.  

Azar Nafisi: Lolita Teheranissa

Julkaistu 2003, suomennettu 2005 (Hanna Tarkka)

Muistelmateos, jossa kirjailija kertoo elämästään ajatolla Khomeinin aikaisessa Iranissa. Hän toimi tuolloin englantilaisen kirjallisuuden opettajana yliopistossa, mutta menetti työnsä kieltäydyttyään käyttämästä huntua.

Potkujen jälkeen Nafisi perustaa kirjallisuuspiirin muutamille lahjakkaille oppilailleen ja he aloittavat viikottaiset kokoontumiset hänen omassa kodissaan. Kokoontumiset tuovat kaivattua sisältöä sekä hänen omaan että piiriin kuuluvien naisten kontrolloituun ja säädeltyyn elämään.

Kirjassa käsitellään muutamaa länsimaisen kirjallisuuden klassikkoa, joiden tuntemuksesta saattaa olla lukukokemuksen kannalta hyötyä, mutta lukemattomuuskaan ei lukukokemusta häiritse. Hienoa ja länsimaalaisen näkökulmasta käsittämätöntäkin kuvausta iranilaisesta arjesta.

Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset

Alkteos: Childen of the Jacaranda Tree,
Suomennos: WSOY, 2014 (Laura Jänisniemi)

Neda syntyy vuonna 1983 Evinin vankilassa Teheranissa, Omin on kolmevuotias, kun hänen vanhempansa pidätetään kesken illallisen. Šeida ehtii nähdä isänsä vain hetken ajan sylivauvana, kunnes isä teloitetaan.

Tarina alkaa 1980-luvulta näiden kolmen lapsen tarinasta ja jatkuu kaksi seuraavaa vuosikymmentä. Tarina on riekaleinen, mutta onnistuu jollain tavalla punoutumaan yhtenäiseksi loppua kohti. 

Tarinassa on kirjaiijan omaelämäkerrallista materiaalia Iranin islamilaisen vallankumouksen vaikutuksista hänen perheensä ja sukunsa elämään. 

Michael Axworthy: Iranin historia

Alkuteos: Iran - Empire of the mind, 2007
Suomennos: 2013, Into (Tapani Kilpeläinen)

Iranin historia käsittelee kiistellyn ja kiehtovan maan historian menneisyydestä nykypäivään. Yli 2000 vuotta historiaa yksien kansien välissä, lukemisen aloittaminen kieltämättä mietitytti, mutta ihan turhaan.

Eri kansat, vuosisadat ja valloittajat vilistävät sivuilla sellaista kyytiä, ettei nimissä tai vuosiluvuissa välttämättä ihan kärryillä pysy. Lukeminen on kuitenkin vaivatonta ja kokonaiskuvasta pystyy saamaan hyvinkin lipeämättömän otteen. 

Sodittu on ja paljon. Se ainakin tuli selväksi. Kiinnostava historiankuvaus nykyäänkin paljon esillä olevasta maasta ja kulttuurista. Kannattaa tutustua.

Jasmin Darznik: Iranilainen tytär

Julkaistu vuonna 2010, suomennettu 2011 (Anu Nyyssönen)

Iranilainen tytär on tositarina amerikkalaistuneen tyttären matkasta oman sukunsa historiaan. Äidiltään saamien kasettien avulla hänelle selviää syyt sille miksi äiti pakeni Iranista ensin Saksaan ja sitten Yhdysvaltoihin.

Tarinoihin sekoittuu tarkkaa kuvausta iranilaisesta elämästä ja kulttuurista sekä naisen asemasta siinä.

Taitavasti kirjoitettu elämäkerrallinen tarina, jonka luki sujuvasti parissa päivässä.